Helmiä ja nauhaa.

Sukkanauhan ostin Helsingin häämessuilta Niinattaren kojulta viidellä eurolla. Helmipanta/hiuskoriste löytyi Tampereen häämessuilta (en muista miltä kojulta) 10 euron hintaan. Saa nähdä mitä kampaajani helmien ympärille loihtii. Pari asiaa vähemmän ostettavana, jes!

Korkojen kera

En ole ikinä ollut mikään korkokenkätyttö. Omistan tasan kahdet (mustat) korkokengät: toiset matalammat, joita käytin vanhojen tansseissa, ja toiset vähän korkeammat peruskorot. Ehdotin sulholleni, että marssisin Converseissa alttarille, mutta koska hän ei suostunut, on minun metsästettävä jostain hääkengät. Koska en paljoa korkoja käytä, on turhauttavaa joutua ostamaan kengät, joita tuskin käytän ikinä häiden jälkeen. Tahdon kuitenkin hankkia laadukkaat kengät, jotten hääpäivänä irvistele kun jaloissa on viisi hiertymää ja päkiät huutaa hallelujaa.

Nämä ovat kovin suloiset, varsinkin tykkään noista helmistä. Korko n.7cm ja hinta 65€.

Yksinkertainen (ja matala) on kaunista. Korko 5,5cm ja hinta 59€.

(kuvat Brandosin sivuilta)

Tahdon hääkenkieni olevan matalakorkoiset, pyöreäkärkiset ja valkoiset. Toisaalta jos jostain löytyisi hienot/halvat/hyvät keltaiset tai oranssit kengät, voisin harkita niitäkin.

Olen yrittänyt etsiä myös huuto.netistä, koska siellä hintataso on huomattavasti asiakasystävällisempi. Olisin valmis käyttämään häissäni käytettyjäkin kenkiä, mikäli ne olisivat muuten hyvät. Huusinkin sieltä yksiä kenkiä. Kuitenkin ne menivät nenäni edestä kun joku viime hetken huutaja kävi kymmentä minuuttia ennen kohteen sulkeutumista huutamassa ne. Itse olin silloin töissä, joten en pystynyt puolustautumaan. Ne olivat kauniit kengät ja jäi kyllä harmittamaan, etten niitä saanut.

Jos joku tietää, mistä saa halvalla hyvät ja hyväkuntoiset koon 39 hääkengät, vinkatkaa!

Kutsuja

Eilen tuli vietettyä kutsutalkoita (sulhasen,) kaason ja siskojen kanssa. Sulhanen on siksi sulkeissa, että hän toimi enemmän dj:nä kun askarteli, mutten tahdo väheksyä myöskään hänen panostaan.

Ideana oli tehdä mahdollisimman yksinkertaiset kutsut. En halunnut raivostuttaa ketään talkoolaisista (enkä itseäni) keksimällä liikaa pikkutarkkaa näpertelyä. Alkuperäisesti innostuin tästä kutsusta, jonka löysin naimisiin.infon sivuilta (kuva täältä):

En kuitenkaan tahtonut vaaleanpunaista kutsuihimme ja rusettikaan ei ihan ollut mieleen, joten muokkasimme ideaa. Vihreä korttipohja - YEP! Revityt reunat - YEP! Koska tuleva kälyni on loistava kuvataitelija (enkä nyt edes tee hänelle oikeutta noin lievällä ilmaisulla), hän sai maalata kuvan meidän kutsuihin. En malta pitkittää turhilla löpinöillä, koska olen niin ylpeä hienoista kutsuista. (En kuitenkaan näytä kuin kutsun kannen, jotta kutsutuilla blogin seuraajilla on vielä mielenkiintoa avata kutsu!)

Parasta kutsuissa mielestäni on niiden erilaisuus. Kuva on revitty käsin jokaiseen kutsuun - kukapa osaisi repiä kahta samanlaista? Helmikoristeita liimatessa annoin tekijöille vapauden laittaa helmet ihan mihin tahansa kannessa (ei kuitenkaan tipusille silmiksi). Se tarkoittaa sitä, että jokainen kutsu on erilainen.

Emme saaneet tehtyä kaikkia valmiiksi, sillä olin arvioinut kaksipuolisen teipin määrän väärin ja se sitten loppui kesken. Tänään kävin ostamassa lisää ja huomenna aiomme saada loput kutsut valmiiksi ja tällä viikolla jopa postiin (huoh, toiveajattelua).

Häähuminoista toivotan kaikille mukavaa laskiaisen aikaa! Keskiviikkona alkaakin paasto, joten siihen asti saa syödä laskiaispullia ja tehdä kaikkea, mitä olette ajatelleet itseltänne paastoksi kieltää.

Sormus

Anteeksi, että on ollut niin pitkä tauko bloggaamisessa.

Voitin jossain Facebookin kilpailussa kaksi lippua Tampereen häämessuille, joten kaason kanssa sinne suunnattiin viikko sitten lauantaina. Reissu olikin yllättävän tuottoisa: sain muutaman hääyötarjouksen, ostin hiuskoristeen ja löysin vihkisormuksen. Hiuskoristeesta en ole tajunnut ottaa vielä kuvaa ja huonoksi onnekseni unohdin messuilla napata kuvan sormuksestakin.

Sormus löytyi Laatukorun kojulta ja se meni messuilta suoraan tilaukseen. Sen saan itselleni huhtikuun aikana. Sormus on kihlasormukseni tapaan keltakultaa ja se on hyvin kapea ja siro. Kihlasormuksessani ei ole mitään kiviä/timantteja eikä edes koristekuviota, koska (tämä voisi olla mottoni, varsinkin hääjärjestelyissä) yksinkertainen vain on kaunista. Vihkisormukseeni halusin kuitenkin edes yhden timantin ja lopulta sain kolme. Kun kuvailin siskolleni sormusta, hän löysi netistä lähes samanlaisesta sormuksesta kuvan.

Ihmeellistä on, että siskoni löysi kuvan juuri huuto.netistä. Täällä on ollut myynnissä halvalla kolmen timantin kultasormus.

Sulhanen muistutti juuri, että koulutyöt kutsuvat. Koetan kouluhommiltani ehtiä päivitellä vähän ahkerammin.

Hääyö

Pidämme häämme Pirkanmaalla, joten olemme päättäneet viettää hääyömme jossain Tampereen hotellissa. Tutkailin Tampereen hotelleja tänään ja niiden hääyöpaketteja. Tässä hotellien "alkaen"-tarjoukset:

Sokos Hotel Tammer

Alkaen 190€/2hlö/vrk superior-huoneessa. Huoneen valmiuksiin kuuluu samppanja ja mansikat. Aamiainen tarjoillaan huoneeseen ja hotellista kirjautumisaika seuraavana päivänä on 14.

(tiedot täältä)

Sokos Hotel Villa

Alkaen 157€/2hlö/vrk superior-huoneessa. Huoneessa hääparia odottaa käsinkudotut villasukat molemmille muistoksi hääyöstä. Aamiainen tarjoillaan huoneeseen.

(tiedot täältä)

Scandic

Alkaen 170€, riippuen hotellista. Hääyön jälkeen luvassa on kuohuviiniaamiainen johon sisältyy kuohuviinin lisäksi mm. croissanteja, kylmäsavulohta, hedelmiä, mansikoita ja suklaakakkua. Huoneen luovutus on myöhäistetty klo 14.

(tiedot täältä)

Holiday Club, Tampereen Kylpylä

Alkaen 136,50€/hlö/vrk suite-huoneessa. Huoneessa odottaa kuohuviini ja suklaa. Aamiainen tuodaan huoneeseen ja kylpylän ja lomaluolan käyttö sisältyy hintaan.

(tiedot täältä)

Sellaiset olivat esittelyt Tren hotelleista. Sokoksella on Tampereella myös Hotel Ilves, mutta se oli suhteellisen kallis, eikä ero Tammerin tarjontaan ollut kuin mansikoiden sijasta hedelmäasetelma. Myös Tampereen Kylpylä tulisi kalliimmaksi, koska esittelyssä hinta oli per henkilö. Yhteensä hinta olisi siis vähintään se 273€. Toisaalta kyseessä on kuitenkin kylpylä, jossa olisi mukava rentoutua häiden jälkeisenä päivänä. Suloisin idea näissä lahjuksissa oli Sokoksen Villa-hotellilla, jossa saisi ikiomat villasukat! Onko villasukat kuitenkaan parempi kuin kuohari ja mansikat tai hyvin runsas aamiainen ja myöhäisempi uloskirjautumisaika?

Kummisetäni on erään Scandic-hotellin ravintolan pääkokki, joten ajattelin kysyä häneltä, onko mahdollista saada jotain alennusta hinnasta tai huoneeseen ekstraa hänen kauttaan. Voi olla, ettei hän pysty sellaisia hankkimaan, mutta tuskin kysymällä mitään häviääkään. Opiskelijabudjetin häitä kun rakentaa, tahtoo päästä halvalla mahdollisimman monesta asiasta. Varsinkin kun Scandicin aamiaispöytä näyttää näin hyvältä:

(kuva samalta sivulta kuin Scandicin info)

Tänään piti kai kirjoittaa kukista, kun niistä juteltiin floristiystävän kanssa päivällä. Niistäkin on kyllä niin paljon kerrottavaa, että ehkä kerron myöhemmin.

Ällösöpö pariskunta

Katsokaas tämä Sami Hedbergin pätkä pariskunnista.

Minä katsoin, minkä jälkeen totesin, että me ollaan kyllä juuri tuollainen ällöpariskunta. Tunnistin meidät niin monesta kohdasta, että hävettäisi, ellei olisi menossa naimisiin. Onneksi ajattelen niin, että kun menee naimisiin saa ollakin vähän ällösöpö (tai paljon).

Ystäväpariskunnat on todella jees. Kaupassa tulee välillä leperreltyä ja pussailtua. Yhdessä käveleminen on kivaa ILMAN kävelysauvoja, me ollaan vielä liian nuoria käyttämään sellaisia. Minun äiti ja isi saivat joululahjaksi kyllä kävelysauvat, mutta koska he ovat jo yli 50-vuotiaita, on jo täysin soveliasta käyttää sellaisia.

Telkkaria katsotaan yleensä yhdessä, mutta Täydellisten naisten tullessa, saa kultani höpötykset jäädä kakkoseksi. Esimerkiksi silloin kun herra Viestimies/Ammattikuljettaja oli armeijassa ja soitteli minulle maanantaisin, hän kyllä huomasi milloin mainostauko oli ohi: "...yyumh...joo...nii...joo jatkuu okei soitellaan kympilt, moi." Karua, mutta lempisarjan edessä kuka vain on voimaton kuuntelemaan mitään muuta. Onneksi olen saanut nyt myös sulhoni koukkuun Täykkäreihin, joten problem solved kun molemmat haluaa nähdä ja kuulla telkkarin.

On kamalaa ja ihanaa olla ällöpari. Toisaalta on kauheaa että olen muuttunut ikisinkku-statuksesta stereotyyppiseksi seurustelijaksi. Asiaa pahentaa se, ettei edes voi sanoa että minä olen seurustelija vaan että me olemme pariskunta. Kuulin eräältä kaveriltani kommenttia siitä, kun kysyy että "Mitä sä teet tänään?" niin vastaukseksi saa: "En mä tiä, me varmaan mennään leffaan tai jotain".

Sanoin äsken että on myös ihanaa olla ällöpari. Kun sen nimekkeen on saavuttanut, saa luvalla kulkea käsi kädessä vaikka koulun pihalla rakennuksesta toiseen tai saa ikävöidä toista yhden yön poissaolon jälkeen. Oikeastaan tykkään siitä, että meidän ajatellaan olevan täydellinen pariskunta. Eikä sillä tavalla sarkastisesti vaan ihan oikeasti. Kun olin yläasteella ja lukiossa, meidän luokalla oli sellainen pari, josta muodostui minulle "Tosi rakkaus on mahdollista" -pariskunta. Helmikuussa heille tulee kuluneeksi kuusi vuotta yhdessä ja uskon että heillä tulee vielä päivä kun he ovat olleet 60 vuotta yhdessä. On kiva ajatella, että ei sitä tiedä vaikka minä ja sulhaseni oltaisi jollekin se rakkauden olemassaolon todiste -pari.

Heräsipä paljon ajatuksia yhdestä standup-pätkästä, kiitos Sami Hedbergille.

Morsiandieetin kuulumiset

Morsiandieetti on lähtenyt hyvin jähmeästi käyntiin. Herkuista en oikein ole osannut luopua - juurikin yhtenä päivänä leivoin sulhaselleni ja minulle kahden munan täytekakun iltapalaksi. Syöminen on vaan niin kivaa. Liikuntapuoli on jäänyt myös kovin vähäiseksi. Töihin olen kävellyt, mutta muuten en ole tehnyt oikein mitään. Lentopallohan minun piti aloittaa ja löysin jo kaverinkin, mutta en sitten vielä saanut aikaiseksi mennä sinne.

Tänään oli eräänlainen muutoksen päivä. Minun piti käydä koululla hakemassa Oriflame-tilauksia kavereilta, mutten halunnut lähteä yksin kävelemään koululle, joten päätin houkutella sulhoni mukaan. Hän innostui kun keksi että koulullahan on kuntosali. Itse meinasin perua koko jutun, koska olin vakaasti sitä mieltä ettei saliharjoittelu ole todellakaan minua varten. Kerran lukion liikuntakurssilla oli pakko käydä salilla ja vihasin sitä. Tänään oli kuitenkin parempi päivä, koska salilla ei ollut muita. Juoksulaite oli ihan kiva ja "juoksinkin" siinä pari kilometriä. (Se ei ehkä ole paljoa muiden silmissä, mutta ainakin tuntui.) Vietimme kokonaisen tunnin salilla ja sulhaseni oli ihan innoissaan. Itse olen edelleen sitä mieltä että kuntosaliharjoittelussa ei ole iloa, se on vain pakkotoistoa toisen jälkeen. Niinpä armas sulhaseni totesikin, että hän varmaan jatkaa kuntosalilla tulevaisuudessa ilman minua.

Terästäydyin myös ruuan suhteen parin viikon herkkukuurin jälkeen. Tein päivälliseksi leipäjuustosalaatin, johon laitoin tomaattia, kurkkua, päärynää ja leipäjuustoa. Hyvälle maistui smoothien kanssa. Jos ainakin toinen päivän isoista aterioista olisi salaatti niin ehkä terveelliset elämäntavat pikkuhiljaa juurtuisivat meidänkin asuntoon ihan oikeasti, eikä vain häitä varten.



Ainiin, vähän läheisemmin häihin liittyvä asia:
Olin erään perhetuttavan häissä, joissa kaikissa pöydissä oli lista häiden vieraista. Listassa kerrottiin joka vieraasta, mistä hän tuntee hääparin ja joku muu kiva pieni tieto kyseisestä vieraasta. Mielestäni idea oli kerrassaan nerokas, joten mietin että on suuri todennäköisyys, että se toistuu meidän häissä. Tänään aloin ihan oikeasti kirjoitella vieraslistan perään juttuja, joista tunnemme erinäisiä henkilöitä. Tämän illan aikana kirjoitin vasta omasta perheestäni, joten edessä on vielä iso urakka tälläkin saralla.

Sovin floristikaverin kanssa treffit maanantaiksi, joten ehkä silloin luvassa kukkajuttuja!